Hiekkapolku, jossa on ruosteen oranssinen vanha kaivonrengas. Kaivonrenkaan päällä, yhden kolon kohdalla on kivi.
Miten olen? 2022

Psykofyysinen fysioterapia

Psykofyysisessä fysioterapiassa lähtökohtana on aistiva ja kokeva keho.
Fysioterapiassa tutkitaan kehon ja mielen yhteyttä. Mitä sinussa tapahtuu? 
Miten voit esimerkiksi istua alas epämukavan tunteen kanssa.

Kohtaa keho

Psykofyysinen fysioterapia perustuu kokemukselliseen oppimiseen, jossa tutkitaan kehon käyttöä, reagointia ja kehon kokemuksia. Psykofyysisessä fysioterapiassa opetellaan pysähtymään, kuuntelemaan ja huomioimaan kehon tuntemuksia. Kehollisten harjoitusten avulla opetellaan säätelemään kehon toimintaa, sen vireystilaa ja perusjännitystä arjen elämää tukevaksi. 

Myönteisten kehokokemusten kautta lisätään luottamusta omaan kehoon ja sen hermojärjestelmän joustavuuteen. Psykofyysisessä fysioterapiassa etsitään omaan elämään sopivia selviytymiskeinoja ja ratkaisuja.

Päivänkakkaroita, erikokoisia ja osasta puuttuu terälehtiä.
Meitä on moneksi 2022

Kenelle psykofyysinen fysioterapia sopii?

Psykofyysinen fysioterapia sopii sinulle, jos sinulla on

  • stressioireita, jännittyneisyyttä, väsymystä, uupumusta,
  • pitkittynyt kiputila:
    esim. selkäkipu, päänsärkyjä tai vaikeita kiputiloja kuten CRPS,
  • hengitysvaikeuksia,
  • alakuloisuutta, masennusta,
  • haittaavaa ahdistusta tai ahdistuneisuushäiriöitä:
    pelkoja, paniikkihäiriö, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, pakko-oireinen häiriö, traumaperäinen stressihäiriö,
  • unihäiriötä tai unettomuutta:
    nukahtamisvaikeus, katkonainen uni eli vaikeus pysyä unessa, liian varhainen herääminen, virkistämätön uni,
  • vireystilan tunnistamisen ja säätelyn vaikeuksia,
  • tarkkaavuus- ja keskittymisvaikeuksia tai
  • kehon tiedostamisen ja hallinnan vaikeuksia, jotka näkyvät usein perusliikkumisessa.

Jos jäit pohtimaan sopiiko psykofyysinen fysioterapia sinulle, niin ota yhteyttä ja keskustellaan tilanteestasi.

Kallion reunalla istuva pitkähiuksinen nuori tyttö. Taustalla syksyinen vuorimaisema.
Pohdinnan paikka, kuva: pexels, Lukas Vanatko.

Keho reagoi ensin

Keho ja mieli muodostavat kokonaisuuden ja ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kehon asento vaikuttaa mielialaan ja mieliala kehon asentoon.

Tunteet aktivoivat ensimmäisenä kehon ja saavat aikaan fyysisen reaktion, minkä ihminen huomaa kehon tuntemuksina ja kokemuksina. Tunteet vaikuttavat välittömästi hengitykseen, jo ennen kuin ihminen oivaltaa niiden vaikuttavan kehossaan. Jännitys on kehon luonnollinen tapa suojautua vaikeilta asioilta, mutta se miten paljon ja missä jännitystä tarvitaan vaihtelee tilanteen mukaan.

Kehon avulla mieli rauhoittuu

Keho on läsnä vain tässä hetkessä, toisin kuin ajatukset, jotka liikkuvat menneisyyden, tämän hetken ja tulevaisuuden välillä. Kehon avulla voit oppia reagoimaan tilanteeseen sopivalla tavalla ja tekemään tietoisempia valintoja.

Kun opettelet esimerkiksi tunnustelemaan ja hakemaan kehon tasapainoisen asennon, se viestii tiedostamattomasti kehollesi luottamuksen ja turvallisuuden tunteita ja rauhoittaa näin mieltäsi. Tasapainoinen asento lisää jämäkkyyttä ja tukee sinua sekä sisäisesti että ulkoisesti. Asennon muuttuminen auttaa sinua ilmaisemaan rohkeammin myös mielipiteitä ja toiveita sekä rajaamaan olemistasi.

Vihreä lehvästö ja puunrunko, jossa on 45 astetta vinossa oleva linnunpönttö.
Erilainen näkökulma 2015

Psykofyysisen fysioterapian sisältö

Psykofyysisessä fysioterapiassa tavoitteena on kehon kautta edistää  kokonaisvaltaista toimintakykyä. Tavoitteet määräytyvät tämän hetken voimavarojen ja elämäntilanteen mukaan.

Harjoitukset

Psykofyysisessä fysioterapiassa tehdään muun muassa asento-, liike-, hengitys-, kehotietoisuus-, mielikuva- ja rentoutumisharjoituksia, pehmytkudoskäsittelyjä sekä vuorovaikutusta vahvistavia harjoituksia. Psykofyysisen fysioterapian harjoitusten valinnassa ja ohjaamisessa huomioidaan ihmisen nykyhetken voimavarat ja tuetaan kehon voimavarojen edistymistä.

Rasitus-leporytmi

Psykofyysisessä fysioterapiassa opetellaan tasapainon löytämistä palauttavan ja kuormittavan olemisen/tekemisen välille eli toimintakykyä edistävää rasitus-leporytmiä. Kaikissa liikkeissä on mukana rasituksen ja levon vaihtelu. Tämän opettelu korostuu osana peruskehotietoista-harjoittelua ja on tärkeä taito kiputilanteissa.

Vireystila, kehonkuva

Uuden oppiminen onnistuu parhaiten optimaalisessa vireystilassa, minkä vuoksi fysioterapiassa opetellaan vireystilan tunnistamista ja säätelyä. Olennainen osa harjoittelua on myös kehon kautta tapahtuva itsemyötätunnon harjoittelu ja positiivisen kehonkuvan tukeminen.

Liikkuminen – Liikunta

Liikunnan korostamisen sijaan puhun tasapainoisesta liikkumisesta, joka on arjen monipuolista aktiivisuutta omien voimavarojen ja mielenkiinnon kohteiden mukaan. Tasapainoinen liikkuminen edellyttää elämän ja tilanteiden toistuvaa rytmittämistä niin, että ihmisellä on riittävästi aikaa levolle ja liikkeelle. Liikkuminen voi olla myös tavoitteellista liikuntaa ja siihen ohjausta.

Arviointi

Psykofyysisen fysioterapian arvioinnissa merkittävintä on se, miten ihminen itse kokee oman arkielämänsä sujumisen ja toiminnan muuttuneen. Psykofyysisessä fysioterapiassa käytetään myös mittareita. Käytettävät mittarit valitaan yksilöllisesti.

Puun runko ja oksia, missä yhdessä oksassa on vaaleanpunaisia nuppuja.
Herkkyys 2015

Lue lisää

Psykofyysisen fysioterapian -erikoistumisopinnoissa kirjoittamastani kehittämistehtävästä: 
Hannele Laitinen 2015: Keho kumppaniksi ihmetellen, kokien ja oppien – Ahdistuksen säätely psykofyysisessä fysioterapiassa